5 jalkapallokuntotyyppiä (vaikutukset aerobiseen kuntoon)

Jalkapalloharjoittelu voidaan jakaa kuuteen pääluokkaan. Näiden erityyppisten harjoitusten yhdistelmää pidetään optimaalisena aerobisessa harjoittelussa. Hallitun intervalliharjoittelun yhdistämistä pienimuotoisiin peleihin pidetään tyypillisenä modernina lähestymistavana jalkapallokuntoon.

• Intervalli harjoittelu
• Toistuva sprinttiharjoitus
• Pienet pelit
• Nopeus- ja ketteryyskoulutus
• Circuit Training

Intervalli harjoittelu

Sen pitkään on todettu, että intervalliharjoittelu on yksi jalkapallokuntoilun historian perusta. Intervalliharjoittelun hyödyt aerobisessa kestävyydessä on raportoitu ammattilaisjalkapalloa koskevissa tutkimuksissa (Wong et ai., 2010).

Lisäksi tutkimukset kilpailukykyisten/eliittitason nuorten pelaajien kanssa ovat osoittaneet myös jäsennellyn intervalliharjoittelun positiivisia harjoitteluvaikutuksia tietyn ajanjakson aikana (Bravo et ai., 2007, Helgerud, J, 2004). Anaerobinen kestävyys parani 8 viikon kuntoiluohjelmassa intervalliharjoittelulla (Sporis et ai., 2008)

Fyysiset sopeutumiset havaittiin tutkimuksessa (Hoff et ai., 2002) olivat seuraavat: a) VO2max, b) laktaattikynnys, c) juoksutalous, d) ottelussa kuljettu matka (6.4-20 %), e) sprinttien määrä (100 %), f) osallistumismäärä pallo (+24%), g) työn intensiteetti, h) 200-2400m-testit (4.2-7.9%).

Yksinkertaiset esimerkit jäsennellyistä jalkapalloväliharjoittelutesteistä osoittivat, että 4 x 4 sarjan suorittaminen 90-95%: lla maksimisykkeestä 3 minuutin lenkkeilyjaksoilla lisää kaksi kertaa viikossa pelaajien aerobista kapasiteettia (Bravo et ai., 2007, Helgerud et ai., 2001, Impellizzeri et ai., 2006). 4 x 4 sarjan suorittaminen 90-95 %:lla ja 3 minuutin lenkillä palautuminen lisääntyneellä taajuudella on myös osoittanut selvästi parantunutta kuntoa. 3-4 kertaa viikossa edut näytettiin 5 viikon aikana U14-pelaajille (Sporis et ai., 2008). Sama on osoitettu muissa täydentävissä tutkimuksissa pitkiä aikoja (4-8 viikkoa) (Dellal et ai., 2012, Iaia, FM et ai., 2009, Sporis et ai., 2008).

Toistuva sprinttiharjoitus

Kyky suorittaa toistuvia sprinttejä eri etäisyyksillä on kriittinen jalkapallossa (jalkapallo). Testaustarkoituksiin toistuvat sprintit voidaan luokitella useiksi sprinteiksi, joiden palautumisjaksot ovat usein epätäydellisiä ottelun arvaamattomuuden vuoksi. Useat toistuvaa sprinttiharjoittelua koskevat tutkimukset ovat osoittaneet parannuksia aerobiseen kestävyyteen (Meckel et ai., 2009, Mujika et ai., 2010, Buchheit et ai., 2010). Nuorisopelaajat ovat myös osoittaneet lisääntynyttä aerobista kestävyyttä 40 metrin toistuvilla sprinttiharjoitteluilla maksimiintensiteetillä (Tonnessen et ai., 2011).

Pienet pelit

Pienisivuisten pelien kuntoharjoittelun erityispiirteet tekevät siitä ihanteellisen muodon pelaajien harjoitteluun. Ohjatut pienipuoliset pelit sisältävät tiettyjä jalkapalloliikkeitä ja yhdistävät teknisen ja taktisen harjoittelun ja kuntoilun yhdeksi harjoitukseksi. Pienisivuisten pelien tutkimukset ovat osoittaneet, että jalkapalloilijoiden aerobinen kestävyys on lisääntynyt merkittävästi (Hill et ai., 2009, Mallo et ai., 2008). Lisää myös VO2 Max -kapasiteettia sekä eliitti- että nuorisopelaajissa (Jensen et ai., 2007, Chamari et ai., 2005) ja parempi nopeus laktaattikynnyksellä (Impellizzeri et ai., 2006). Lisäksi pienimuotoisten kuntopelien käyttö kauden aikana osoitti positiivisia vaikutuksia toistuvaan sprinttikykyyn.
Pienpuoleisten pelien kuntoharjoittelun negatiivit näkyvät siinä, että he eivät pysty täysin hallitsemaan pelaajien työtahtia, heidän ylikuormitustaan, liikettään ja siten intensiteettiään. Pienille peleille asetettujen vaatimusten satunnaisuutta voidaan hallita vain tietyssä määrin. Intensiteetin hallinnan vaikeus on osoitettu tutkimuksissa (Pikku, 2009). On otettava huomioon pelaajien asentovaatimukset pienimuotoisissa peleissä, suorituskyky vastustajilla ja/tai motivaatiotasot jne.
Näistä syistä ehdotetaan, että käytetään kuntoharjoittelumenetelmien yhdistelmiä pelaajien kuntotasojen kehittämiseksi optimaalisesti.

Nopeus- ja ketteryyskoulutus

Joissakin tutkimuksissa (vastaavissa urheilulajeissa) on havaittu kohtalainen korrelaatio nopeus- ja ketteryysharjoitusten/harjoitusten välillä sekä aerobisen kunnon lisääntyminen (Buchheit et ai., 2010).

Circuit Training

Harjoittelututkimuksen rajoitetumpi alue, jotkut tutkimukset ovat kylväneet jalkapallon piiriharjoittelun vaikutuksia aerobiseen kuntoon. Parannuksia havaittiin molemmissa VO2 MAX -arvoissa 20 harjoituksen jälkeen (kaksi harjoitusta viikossa) 10 viikon ajan. Pelaajat suorittivat neljä sarjaa 3 minuutin palautushölkkäyksiä 70 % maksimisykkeellä (Hoff et ai., 2002). Chamari (2005) osoitti myös samanlaisia ​​tuloksia käyttämällä piiriharjoittelua.